Saksanhirvi (Cervus elaphus) on yksi suurimpia hirvieläimiä.  Saksanhirveä voidaan metsästää houkutus-, väijytys- tai hiipimisjahtina syyskuun 1. päivästä syyskuun 30. päivään ja houkutus-, väijytys- tai hiipimis- tai ajojahtina metsästyskoiran kanssa lukuun ottamatta noutajaa lokakuun 1. päivästä tammikuun 31. päivään, siitä saksanhirvilehmän metsästystä syyskuun 1. päivästä marraskuun 30. päivään ja saksanhirvisonnin ja -vasikan metsästystä syyskuun 1. päivästä tammikuun 31. päivään.

Hirvi (Alces alces) on hirvieläimiin kuuluva nisäkäs. Hirvi on suurin hirvieläin. Se on myös Euroopan mantereen suurin nisäkäs. Hirvi on pitkäjalkainen ja korkeaniskainen lauhkea eläin. Aikuiset eläimet painavat keskimäärin 500 kg. Hirvi suosii elinalueenaan suurehkoja kosteita metsäalueita. Eläimen karvapeite on yleensä ruskeanmusta, vaihtelua ilmenee alalajeittain. Ylempänä kehon kyljet ja pää ovat tummemman sävyisiä, alhaalla jalat ovat vaaleammat. Karvapeite on tiheä ja pitkä. Sarvien koko riippuu elinpaikasta. Eurooppalaisen hirven sarvet painavat keskimäärin 10 kg. Virossa elää arvion mukaan 12 000 hirveä. Hirvi ei ole Virossa suojelun alainen. Hirveä voidaan metsästää houkutus-, väijyntä- tai hiivintämetsästyksenä syyskuun 15. päivästä syyskuun 30. päivään ja houkutus-, väijyntä-, hiivintä- tai ajojahtina ja metsästyksenä koiran kanssa lukuun ottamatta noutajaa lokakuun 1. päivästä joulukuun 15. päivään, siitä hirvisonnin ja -lehmän metsästyksenä syyskuun 15. päivästä marraskuun 30. päivään ja hirvivasikan metsästyksenä syyskuun 15. päivästä joulukuun 15. päivään.

Metsäkauris (Capreolus capreolus) on hirvieläimiin kuuluva sorkkaeläin. Metsäkauriilla on kevyt keho ja vahvat pienehköt jalat. Lämpimällä kaudella on eläimen karvapeite punaruskea ja talvikaudella harmaa. Kesällä kauriin ravintona ovat ruoho ja yrttikasvit, talvella oksat ja versot. Metsäkaurista voidaan metsästää houkutus-, väijytys-, tai hiipimismetsastyksenä kesäkuun 1. päivästä marraskuun 30. päivään, siitä urosten metsästyksenä kesäkuun 1. päivästä syyskuun 30. päivään sekä naarasten ja vasojen metsästyksenä syyskuun 1. päivästä marraskuun 30. päivään.

Villisika (Sus scrofa) on sikaeläimiin kuuluva villieläin. Villisialla on harjasmainen karvapeite, jonka väri vaihtelee tummanharmaasta ruskeaan. Villisian keho on tanakka ja jalat suhteellisen pitkät, erityisesti pohjoisilla alalajeilla. Porsailla on syntyessään vaaleat raidat, jotka tummuvat toisen ja kuudennen elinkuukauden välillä. Karvapeite saavuttaa aikuisen eläimen värin ensimmäisen elinvuoden aikana. Urokset ovat tavallisesti suuremmat kuin naaraat ja uroksilla on myös syöksyhampaat. Villisian elinikä on tavallisesti 9-10 vuotta, mutta se voi elää jopa 25-vuotiaaksi. Metsäsikaa voidaan metsästää lukuun ottamatta emakot porsaineen väijyntä- ja hiivintämetsästyksenä läpi vuoden sekä ajojahtina ja metsästyksenä koiran kanssa lukuun ottamatta noutajia lokakuun 1. päivästä helmikuun 28. päivään. Emakoita porsaineen voidaan metsästää väijyntä-, hiivintä- tai ajojahtina sekä metsästyksenä koiran kanssa lukuun ottamatta noutajia lokakuun 1. päivästä tammikuun 31. päivään.

Susi (Canis lupus) on pohjoisella pallopuoliskolla elävä koiran sukuinen petoeläin. Sudelle luonteenomaiset tunnukset ovat enimmäkseen harmaa karvapeite, pystyt korvat, keltaiset viirusilmät ja pörröinen häntä. Sudella on hyvä haju- ja kuuloaisti. Susi on etupäässä yöeläin, jonka toimintarytmi voi vaihdella riippuen elinalueesta ja vuodenajasta. Sutta voidaan metsästää houkutus-, väijyntä- tai hiipimismetsästyksenä ja metsästää lippusiimoja käyttäen elokuun 1. päivästä maaliskuun 31. päivään. Sutta voidaan metsästää ajojahtina ja metsästää koiran kanssa lokakuun 1. päivästä helmikuun 28. päivään.

Ilves (Lynx lynx) on kissaelämiin kuuluva eläinlaji. Ilvekset ovat keskikokoisia pitkäjalkaisia kissaeläimiä, jotka voivat painaa jopa 30 kiloa. Ne ovat petoeläimiä, joiden perusravintona ovat jänikset. Ilveksen karvapeite on harmahko ja värisävy on ruosteensävystä keltaiseen. Ilveksellä on erinomainen kuuloaisti, jonka varmistavat korvatupsut. Korvatupsut ovat mustat ja silmäänpistävät. Eläimen hajuaisti on huononpuoleinen eikä näköaistikaan ole täydellinen. Ilves elää keskimäärin 10-vuotiaaksi, harvoin myös 14–17-vuotiaaksi. Ilvestä voidaan metsästää lukuun ottamatta emoilvestä pentuineen houkutus-, väijytys- tai hiipimismetsästyksenä tai ajojahtina tai metsästyksenä koiran kanssa joulukuun 1. päivästä helmikuun 28. päivään.

Majava (Castor fiber) on tänä päivänä jyrsijöihin kuuluvien majavaeläinten ainoa edustaja. Majavat liikkuvat kuivalla maalla käpälillään ja vedessä hännän avulla. Majavat ovat isokokoisia jyrsijöitä – pituudeltaan jopa metrin ja painoltaan 30 kiloa. Keho on tanakka. Sukelluksissa korvalehdet vetäytyvät peittämään korvia ja sieraimet sulkeutuvat. Karvapeite jakautuu selkeästi karkeaksi päälliskarvaksi ja tiheäksi pehmeäksi aluskarvaksi. Karvapeitteen väri vaihtelee vaaleanruskeasta lähes mustaan. Häntää peittävät suuret sarvisuomut. Hännän selkäpuolen keskilinjalla on näkyvä sarvikiila. Sarvisuomujen välissä kasvaa harvakseen lyhyttä karvaa. Majavaa voidaan metsästää merralla, verkolla, ansaraudalla tai mäyräkoiran tai terrierin kanssa elokuun 1. päivästä maaliskuun 15. päivään. Majavaa voidaan metsästää huskykoiran kanssa lokakuun 1. päivästä helmikuun 28. päivään. Majavaa voidaan metsästää väijyntä-, tai hiipimismetsästyksenä tai pyydystää eläin mäyräkoiran tai terrierin kanssa elokuun 1. päivästä huhtikuun 15. päivään. Majavan metsästys on sallittu ympärivuotisesti, mikäli majava on aiheuttanut toistuvaa haittaa väijyntä- tai hiipimismetsästyksenä tai mäyräkoiran tai terrierin avulla.

Kettu (Vulpes vulpes) on koiraeläimiin kuuluva petoeläin. Kettu on pienen koiran kokoinen ja sillä on pitkä tuuhea häntä. Ketun selkäkarvat ovat oranssin väriset. Virossa kettu viihtyy metsäsaarekkeissa. Kettu etsii ravinnokseen etupäässä pienjyrsijöitä. Karvapeitteen selkäpuoli on tavallisesti ruosteenpunaisesta punakeltaiseen tummin karvoin ja joskus selän keskiosassa on poikkeavan tumma. Vatsapuoli on tuhkanharmaa tai joskus myös musta. Käpälöiden alaosa on tavallisesti musta ja hännänpää musta tai valkoinen. Kuono on kapea ja pitkä, se on punaketun luonteenomainen tunnus. Kettua voi metsästää houkutus-, väijytys- tai hiivintämetsästyksenä, ansalaatikkoa käyttäen ympärivuotisesti, pesäkolo- tai ajojahtina tai metsästyksenä koiran kanssa tai lippusiimaa käyttäen lokakuun 1. päivästä helmikuun 28. päivään.

Lehtokurppa (Scolopax rusticola) on muuttolintu, joka palaa Viroon talvehtimispaikoistaan Länsi- ja Etelä-Euroopasta maaliskuun loppuun mennessä. Ensimmäisinä saapuvat uroslinnut, jotka ryhtyvät valtaamaan reviiriään ja torjumaan kilpailijat sieltä loitolle. Noin parin viikon kuluttua saapuvat myös naaraslinnut, minkä jälkeen voi nähdä parhailla lentopaikoilla yhden illan aikana yli 40 kurppakukon näytöslentoa. Parimuodostuksen jälkeen viettävät uros- ja naaraslinnut yhdessä 3-4 päivää, jonka jälkeen naaraslintu lentää pesimisalueelle ja uroslintu palaa peliin etsimään uutta pariutumisvalmista naaraslintua. Näytöslentojen intensiivisuus on suurimmillaan huhtikuun toisella puoliskolla ja kesäkuun alkupuoliskolla. Se on johtanut käsitykseen, että lehtokurppa pesii oloissamme kaksi kertaa kesän aikana. Ja vaikkakin munapesiä on löydetty Virosta vielä heinäkuun keskivaiheillakin, ei ole tähän mennessä pystytty todistamaan kahteen kertaan pesimistä. Tavallisesti on maassa, usein pensaan, esimerkiksi pähkinäpensaan suojassa sijaitsevassa lehtokurpan pesässä neljä vihreänvalkoistaustaista ruskeankirjavaa munaa. Poikaset, jotka kuoriutuvat 24–26 päivän kuluttua hautomisen aloittamisesta, ovat alussa suhteellisen avuttomia ja usein on emolinnun pakko ruokkia niitä täydentävästi. Poikaset kehittyvät suhteellisen hitaasti ja saavuttavat täyden lentokyvyn 1,5 kuukauden ikäisinä. Jo heinäkuun lopulla alkavat lehtokurpat yksin ja pesäkunnittain käymään lähialueen laitumilla ja vainioilla., minne lennetään syömään iltahämärissä ja poistutaan aamun valjetessa. Syysöinä syyskuussa ja lokakuussa on sellainen muuttoon valmistuminen ja rasvavarantojen keräämisstrategia vallitseva. Metsästyskausi elokuun 1. – marraskuun 30..